Stressi ei ole vain tunne mielessä. Se on koko kehon reaktio, johon myös hermosto osallistuu.

Kun arjessa on pitkään enemmän kuormitusta kuin palautumista, keho voi alkaa kertoa siitä erilaisilla tavoilla. Niska ja hartiat kiristyvät, uni ei virkistä, vatsan toiminta muuttuu tai olo tuntuu jatkuvasti levottomalta. Joskus huomaat olevasi ärtynyt tai poikkeuksellisen herkkä vasta siinä vaiheessa, kun keho on jo pitkään yrittänyt kertoa, että kuormitusta on liikaa.

Kaikki keholliset oireet eivät tietenkään johdu stressistä. Samankaltaisten oireiden taustalla voi olla monia muitakin syitä. Siksi kehon viestejä kannattaa kuunnella, eikä niitä ole hyvä selittää automaattisesti stressillä.

Tässä 10 yleistä merkkiä siitä, että stressi ja kuormitus saattavat näkyä kehossasi.

1. Niska- ja hartiajännitys

Oletko huomannut nostavasi hartioita kohti korvia silloin, kun on kiire?

Stressi voi näkyä kehossa jatkuvana lihasjännityksenä. Niska, hartiat ja leuan alue ovat monille tuttuja paikkoja, joihin jännitys kertyy.

Saatat huomata myös, että kehosi tuntuu kankealta tai että hartioiden rentouttaminen on yllättävän vaikeaa.

Pysähdy hetkeksi ja tarkista:

Ovatko hartiani juuri nyt jännittyneet?

Jos ovat, laske ne tietoisesti alas. Hengitä rauhallisesti ja anna leukojen rentoutua.

Pieni hetki voi jo auttaa sinua huomaamaan, kuinka paljon jännitystä kannat huomaamattasi.

2. Päänsärky

Stressi ja kehon jännittyneisyys voivat liittyä esimerkiksi jännityspäänsärkyyn.

Jos huomaat päänsäryn toistuvan erityisesti kiireisinä tai kuormittavina ajanjaksoina, kannattaa tarkastella myös omaa palautumista.

Milloin viimeksi olet ollut päivän aikana hetken ilman puhelinta, tekemistä ja jatkuvaa informaatiota?

Jos päänsärky on uusi, voimakas, toistuva tai poikkeava, sen syy on hyvä selvittää terveydenhuollossa.

3. Vatsan oireilu

Aivojen ja ruoansulatusjärjestelmän välillä on tiivis yhteys. Siksi stressi voi tuntua myös vatsassa.

Kuormittavina aikoina saatat huomata esimerkiksi:

• vatsan turvotusta
• vatsakipua
• pahoinvointia
• muutoksia suoliston toiminnassa
• ruokahalun muutoksia.

Välillä keho kertoo kuormituksesta ennen kuin itse edes tunnistat olevasi stressaantunut.

Voit kysyä itseltäsi:

Miltä vatsani tuntuu silloin, kun elämässäni on paljon meneillään?

Pitkittyneet tai voimakkaat vatsaoireet kannattaa aina tarvittaessa selvittää terveydenhuollossa.

4. Sydämentykytys ja sisäinen levottomuus

Stressireaktioon liittyy elimistön vireystilan nousu. Se voi tuntua sisäisenä levottomuutena tai sydämen hakkaamisena.

Saatat olla tilanteessa, jossa ulkoisesti kaikki on hyvin, mutta keho tuntuu silti olevan jatkuvasti valmiina johonkin.

Ikään kuin sinun pitäisi koko ajan tehdä jotain.

Jos sydämentykytys on uutta, voimakasta tai toistuvaa, sitä ei pidä automaattisesti tulkita stressiksi. Oireen syy kannattaa tarvittaessa selvittää terveydenhuollossa.

5. Univaikeudet

Oletko koskaan ollut aivan loppu, mutta kun pääset sänkyyn, ajatukset alkavatkin käydä kierroksilla?

Kuormitus voi näkyä vaikeutena nukahtaa, yöheräilyinä tai liian aikaisina heräämisinä.

Syntyy helposti kierre:

stressi → huonompi uni → heikompi palautuminen → lisää kuormitusta.

Siksi iltarutiineilla ja rauhoittumisella on merkitystä.

Kaiken ei tarvitse tapahtua heti. Jo se, että annat itsellesi aikaa siirtyä päivän tekemisestä lepoon, voi olla tärkeä muutos.

6. Jatkuva väsymys

Yksi tavallisista pitkittyneen kuormituksen merkeistä on tunne siitä, ettei ole koskaan kunnolla palautunut.

Saatat nukkua riittävästi, mutta herätä silti väsyneenä. Päivällä ajatukset voivat tuntua sumuisilta ja keskittyminen tavallista vaikeammalta.

Joskus keho ei kaipaa lisää suorittamista, kahvia tai tehokkuutta.

Se kaipaa palautumista.

Kannattaa tarkastella unen lisäksi myös sitä, millainen kokonaiskuormitus elämässäsi on ja onko päivissäsi aidosti hetkiä, jolloin keho saa levätä.

7. Leukojen pureminen ja hampaiden narskuttelu

Moni kantaa stressiä leuoissaan huomaamattaan.

Saatat puristaa hampaita yhteen työpäivän aikana tai huomata aamulla leukojen olevan kipeät ja väsyneet.

Myös hampaiden narskuttelu voi liittyä kuormitukseen.

Kokeile päivän aikana muutaman kerran pysähtyä ja tarkistaa:

Ovatko hampaani yhdessä?

Jos ovat, anna leuan pehmentyä ja hampaiden irrota toisistaan.

8. Hengityksen muuttuminen

Stressaantuneena hengitys voi muuttua huomaamatta pinnallisemmaksi tai nopeammaksi.

Hengityksen tarkkailu onkin yksi yksinkertainen tapa tulla tietoiseksi omasta vireystilasta.

Pysähdy.

Hengitä rauhallisesti sisään.

Anna uloshengityksen tulla hieman pidempänä.

Älä pakota hengitystä. Anna sen vähitellen rauhoittua.

Jo muutaman minuutin pysähtyminen voi auttaa huomaamaan, miltä kehossa juuri nyt tuntuu.

9. Ärtyneisyys ja tunne, että kaikki on liikaa

Kaikki stressi ei tunnu stressiltä.

Se voi näkyä myös siinä, että:

• pienet asiat ärsyttävät tavallista enemmän
• äänet tuntuvat liian voimakkailta
• et jaksa sosiaalisia tilanteita
• tavalliset tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta
• olet tavallista itkuherkempi
• kaipaat jatkuvasti omaa rauhaa.

Kun hermosto on kuormittunut, tunnesäätely voi tuntua vaikeammalta.

Silloin ongelma ei välttämättä ole se, että olet muuttunut hankalaksi tai liian herkäksi.

Ehkä olet vain kuormittunut.

10. Vaikeus vain olla

Tämä on ehkä yksi kiinnostavimmista merkeistä.

Tuntuuko sinusta siltä, että sinun täytyy koko ajan tehdä jotain?

Puhelin käteen. Viesteihin vastaamista. Kodin järjestelyä. Töitä. Sosiaalista mediaa. Seuraava tehtävä heti edellisen perään.

Kun tekeminen loppuu, olo voi tuntua jopa epämukavalta.

Jatkuva tekeminen voi olla myös tapa välttää pysähtymistä ja niitä tuntemuksia, jotka tulevat esiin hiljaisuudessa.

Keho tarvitsee kuitenkin myös hetkiä, jolloin sen ei tarvitse olla jatkuvasti valppaana.

Mitä kehosi yrittää kertoa sinulle?

Yksittäinen oire ei tarkoita automaattisesti stressiä.

Sen sijaan kannattaa opetella katsomaan kokonaisuutta.

Kysy itseltäsi:

• Olenko nukkunut riittävästi?
• Onko elämässäni ollut pitkään paljon kuormitusta?
• Milloin olen viimeksi ollut tekemättä mitään?
• Saanko arjessani riittävästi rauhaa?
• Olenko jatkuvasti tavoitettavissa?
• Onko minulla aikaa palautua?
• Kuuntelenko kehoni viestejä vai ohitanko ne?
• Kehon viestejä ei tarvitse pelätä.

Niitä voi opetella kuuntelemaan.

Energiahoidossa pysähdytään hermoston äärelle

Kun puhun energiahoidoista, ajattelen niitä ennen kaikkea kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa.

Pitkittynyt stressi ja jatkuva ylivireys voivat tuntua kehossa monella tavalla. Hermoston tilalla on merkitystä esimerkiksi siihen, miten koemme jännitystä, levottomuutta, kipua, vatsan tuntemuksia ja palautumista.

Energiahoidossa pysähdytään.

Hoidon aikana ei tarvitse suorittaa, ratkaista mitään tai huolehtia seuraavasta asiasta.

Saat vain olla.

Rauhallinen hoitotilanne antaa mahdollisuuden suunnata huomion pois jatkuvasta tekemisestä ja takaisin omaan kehoon.

Sen ei tarvitse olla korkealentoista ollakseen vaikuttavaa.

Joskus kyse voi olla hyvin yksinkertaisesta asiasta: keho saa hetken olla rauhassa.

Mitä asiakkaat ovat kertoneet energiahoidoista?

Olen saanut energiahoidoista monenlaista palautetta.

Asiakkaat ovat kertoneet esimerkiksi syvästä rentoutumisesta, ajatusten hiljentymisestä, rauhallisemmasta olosta ja siitä, että hoidon aikana tai jälkeen on ollut helpompi hengittää ja päästää irti kehon jännityksistä.

Jotkut asiakkaat ovat kokeneet myös kipujen lievittymistä.

Toiset ovat huomanneet muutoksia vatsan toiminnassa.

Joku on kertonut nukkuneensa hoidon jälkeen erityisen hyvin. Toinen on kuvannut oloaan kevyemmäksi ja rauhallisemmaksi. Kolmas on huomannut vasta hoidon aikana, kuinka jännittyneessä tilassa keho oli ollut.

Nämä ovat asiakkaiden omia kokemuksia, eikä tiettyä vaikutusta voi luvata jokaiselle.

Pidän kuitenkin kiinnostavana sitä, kuinka kokonaisvaltaisesti ihmiset voivat kokea muutoksia omassa olossaan, kun heille annetaan mahdollisuus pysähtyä.

Keho ei ole irrallinen mielestä.

Kun olemme pitkään kuormittuneita, se voi tuntua kehossa. Kun saamme rauhoittua, myös se voi tuntua kehossa.

Mitä energiahoito on – ja mitä se ei ole?

Energiahoito voi kuulostaa sanana mystiseltä tai korkealentoiselta. Sen ei tarvitse olla sitä.

Energiahoito on minulle ennen kaikkea pysähtymistä, läsnäoloa ja kehon kuuntelemista.

Se voi olla:

• rauhoittumista
• kiireen katkaisemista
• oman kehon tuntemusten huomaamista
• lepoa
• turvallinen hetki ilman suorittamista
• tilan antamista itselle.

Energiahoito ei ole lääketieteellistä hoitoa eikä korvaa lääkärin tutkimuksia, diagnoosia tai muuta terveydenhuollon ammattilaisen tarjoamaa hoitoa.

Se ei myöskään ole taikatemppu tai ratkaisu kaikkeen.

Joskus tarvitsemme unta.

Joskus tarvitsemme keskusteluapua.

Joskus tarvitsemme lääkärin tai muun ammattilaisen apua.

Energiahoito voi olla yksi täydentävä hyvinvointihetki näiden rinnalla.

Ja ennen kaikkea:

Sinun ei tarvitse uskoa mihinkään voidaksesi tulla energiahoitoon.

Voit tulla uteliaana.

Voit tulla väsyneenä.

Voit tulla ilman mitään erityisiä odotuksia.

Voit vain olla.

Kehosi ei ole vihollisesi

Stressin oireet kehossa voivat tuntua hankalilta, mutta keho ei yritä tehdä elämästäsi vaikeampaa.

Se yrittää kertoa sinulle jotain.

Ehkä tarvitset enemmän lepoa.

Ehkä vähemmän ärsykkeitä.

Ehkä enemmän aikaa luonnossa.

Ehkä tarvitset apua jonkin vaikean asian käsittelyyn.

Tai ehkä tarvitset ensimmäiseksi vain hetken, jolloin sinun ei tarvitse tehdä yhtään mitään.

Hyvinvointi ei aina ala suuresta elämänmuutoksesta.

Joskus se alkaa siitä, että pysähdyt ja kysyt:

“Mitä minä tarvitsen juuri nyt?”

Ja annat itsellesi luvan kuunnella vastausta ❤️