Mikä sai minut pysähtymään ja miettimään omaa kulutustani?
Välillä tulee hetkiä (onneksi), jolloin arjen kiireet hidastuvat hetkeksi ja huomaa katsovansa ympärilleen uudella tavalla. Minulle tällainen pysäyttävä hetki liittyi kulutukseen - siihen, mitä ostan, miksi ostan ja millaisia valintoja teen. En osaa nimetä vain yhtä hetkeä, mutta useita pieniä signaaleja alkoi kerääntyä yhteen, kunnes oli pakko pysähtyä.
Massatuotettujen lelujen meri
Yksi herätys tapahtui, kun olin etsimässä juuri syntyneelle tyttövauvalleni leluja ja vaatteita. Edellisestä lapsestani oli kulunut aikaa jo 15 vuotta, eikä esim. leluhyllyjä ja tarjontaa ollut tullut seurattua ihan hetkeen.
Kuljin marketin käytävää pitkin, joka oli täynnä muovileluja: värikkäitä, halpoja, nopeasti rikkoutuvia ja jatkuvasti vaihtuvia... Niitä oli valtavasti. Ajatus siitä, että suurin osa niistä päätyy roskakoriin ennen kuin vuosi ehtii vaihtua, oli puistattava.
Katsoin hyllyjä uudella näkökulmalla: Kuinka paljon näiden tuottamiseen on kulunut raaka-aineita, energiaa ja työvoimaa? Ja mitä niille tapahtuu, kun niitä ei enää tarvita?
Se käytävä herätti ensimmäisen kerran tarpeen tutkia ja muuttaa omia kulutustottumuksiani.
Keinokuituvaatteiden valtaus
Seuraava pysäyttävä oivallus tuli omalta vaatekaapilta sekä lastenvaatetarjonnasta. Aloin tarkastella vaatteideni materiaaleja ja huomasin, kuinka suuri osa oli polyesteriä, akryylia ja muita keinokuituja - eli siis käytännössä muovia. Huomasin myös, kuinka paljon olin ostanut vaatteita vain siksi, että ne olivat edullisia - eivät siksi, että tarvitsin niitä. Vaatekaapistani löytyy edelleen paljon vaatteita, joita en ole käyttänyt sen ensimmäisen käyttökerran jälkeen juuri ollenkaan, mutta uusiakaan en ole ostanut ihan hetkeen :) Vaikka aikuisten ja lastenvaatteissakin on toki paljon puuvillaista vaihtoehtoja, niin aloin tutkimaan miten paljon puuvillan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja ja miten puuvillantuotanto käytännössä tapahtuu, esim. massatuotannon mittakaavassa. Vastaus oli suorastaan järkyttävä.
Kun kaapit ja varastot täyttyvät tarpeettomasta tavarasta
Kolmas herätys tapahtui kotona, kun jouduin siirtelemään tavaroita varastoon, että saadaan tytön tarpeelliset tarvikkeet mahtumaan kaappiin. Eli siis siirtelemään tavaroita, joita en ollut käyttänyt vuosiin. Laatikoita, joiden tiesin sisältävän hetken mielijohteesta hankittuja tavaroita: sisustusesineitä, vaatteita, kosmetiikkaa, koruja... tavaraa, joka oli joskus tuntunut "hyvältä ostokselta", mutta jonka arvo oli haihtunut heti ostokuitin kadottua.
Tajusin silloin, että moni ostos ei tuo arkeen lisää arvoa. Se tuo vain täytettä.
Kohti hitaampaa ja harkitumpaa kuluttamista
Nämä oivallukset - muovilelut, keinokuidut, täyttyvät kaapit - eivät muuttaneet kaikkea yhdessä yössä, mutta ne avasivat oven uudelle ajattelutavalle. Aloin arvostaa luonnonmateriaaleja, käsityötä ja tuotteita, jotka tehdään huolella.
🕊️ Mitä tämä tarkoittaa meille ja miksi oma kulutus on tärkeä
Kun ymmärtää massatuotannon ja ylikulutuksen seuraukset - tekstiilijätteen, mikromuovit, kertakäyttökulttuurin ja luonnon kuormituksen - alkaa nähdä oman arjen valinnat uudella tavalla. En halua, että kotimme kaapit täyttyvät tavarasta, joka pian päätyy roskiin. En halua tukea pikamuotia tai synteettisiä materiaaleja, jotka jäävät ymäristöön ikuisiksi ajoiksi.
Siksi pienilläkin päätöksillä on merkitystä: valitsemalla kestäviä, pitkäikäisiä ja luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita voimme oikeasti keventää omaa jälkeämme.
MaallinenDesign syntyi tästä ajatuksesta - halusta näyttää, että kauniit ja käytännölliset tuotteet voidaan tehdä ekologisesti ja harkiten, ilman turhaa kulutusta.
